Junamatkat eivät ole aina suoraviivaisia: suuri osa junalla tehtävistä matkoista on sisältänyt aina vähintään yhden vaihdon. Ensin on matkattu esimerkiksi pohjoiseen ja sitten risteysasemalla vaihdettu vaikkapa idän suuntaan. Risteysasemien merkitys onkin rautateiden matkustajaliikenteelle suuri ja onpa tärkeiden risteysten ympärille rakentunut myös asutusta: risteyspaikkakuntia.

Risteysasemalla tarkoitetaan rautatieliikennepaikkaa, josta on ratayhteys vähintään kolmeen eri suuntaan. Tutuimpia kotimaisia risteyspaikkakuntia lienevät Kouvola, Pieksämäki, Riihimäki ja Seinäjoki. Näiden kaupunkien syntymiselle ja kehittymiselle rautatiellä on ollut ratkaiseva merkitys.

Riihimäki rakentui Suomen ensimmäiseksi risteysasemaksi, kun Pietarin-rata Lahden suuntaan linjattiin haarautumaan Helsingin ja Hämeenlinnan väliseltä rataosuudelta juuri Riihimäellä. Kouvolan asemapaikka tarvittiin alun perin teollisuuden tarpeisiin, mutta Savon radan rakentamisen myötä risteyspaikkakunta alkoi kasvaa. Seinäjoki syntyi Pohjanmaan rataristeykseksi Vaasan ja Oulun suuntiin. Pieksämäki kietoutui Savon solmuksi yhdistämään Sisä-Suomen rataosuuksia.

---

Matkustajaliikenteen risteysasemien runsaslukuiseen joukkoon kuuluvat myös muun muassa Iisalmi, Karjaa, Kerava, Lahti, Oulu, Parikkala, Tampere, Tikkurila, Toijala sekä Ylivieska. Rajan taakse jääneiden alueiden merkittävimpiä risteysasemia olivat puolestaan Viipuri ja Elisenvaara. Risteysasemat olivatkin sota-aikana usein pommitusten kohteina junaliikenteen häiritsemis- ja katkaisemistarkoituksessa.

Risteysasemien roolit ovat myös muuttuneet aikojen saatossa: osa risteyksistä on hiipunut ja osa taas elpynyt uudelleen. Onpa reittikartoille ilmestynyt täysin uusiakin risteysasemia.

Risteysasemien roolit ovat myös muuttuneet aikojen saatossa: osa risteyksistä on hiipunut ja osa taas elpynyt uudelleen

Keuruulla sijaitseva Haapamäki oli vilkas risteysasema aina 1970-luvulle saakka, kunnes uudet ratalinjaukset Seinäjoen ja Jyväskylän suuntiin muuttivat tilanteen. Haapamäki ei ole kuitenkaan tyystin hiljentynyt: taajamajunia pysähtyy edelleen päivittäin.

Vuonna 2006 valmistunut oikorata palautti puolestaan sekä Lahden että Keravan aktiivisten risteysasemien joukkoon. Säännöllinen henkilöliikenne Lahdesta Heinolaan oli päättynyt vuonna 1968 ja Keravalta Porvooseen vuonna 1981.

Oikorata vaikutti osaltaan myös Tikkurilan ja Riihimäen liikenteeseen: Suomen vanhimman risteysaseman painoarvo on pienentynyt, kun Itä-Suomen kaukojunat eivät kulje enää Riihimäen kautta. Vastaavasti Tikkurilan merkitys vaihtoasemana on kasvanut oikoradan lisäksi entisestään myös vuonna 2015 avatun ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan kehäradan myötä.

Tampereesta muodostui puolestaan jo alusta pitäen merkittävä sisäisen Suomen solmukohta ja tämän asemansa se on myös säilyttänyt. Tätä nykyä Tampereella vaihdetaankin moneen suuntaan: kohti Helsinkiä, Turkua, Poria, Seinäjokea sekä Jyväskylää ja Haapamäkeä.

Pieniä ja suuria, sammuneita ja syttyneitä: risteyksiä riittää Suomessa vaihtajien iloksi jatkossakin. Mutta mikä erittäin monille tuttu risteysasema on vielä mainitsematta? Kertomuksen aloituskuva antaa vihjeen.

Mikä on Sinun risteysasemasi?