Yksittäinen rataosuus voi helposti näyttäytyä vain suorana kulkuväylänä paikasta toiseen, joka vilistää matkustajan silmien ohitse jättämättä minkäänlaista muistijälkeä. Kun vauhtia hieman hidastaa, saattaa kuitenkin nähdä rikkaan kulttuuriperintöväylän, joka muodostuu radanvarren asemista, asemanseuduista sekä muista historiallisista kerrostumista myös rautatiehistorian ulkopuolelta.

Väylävirasto on rahoittanut 2020-luvulla Etelä-Suomen rataosuuksien kulttuuriperintöinventointeja. Inventoinnit on tehty Rautatiemuseon toimesta, projektitutkijoina toimineiden Roosa Ruotsalaisen ja Mikko Itälahden laatimina. Inventoinnit on julkaistu Doria-verkkojulkaisuarkistossa ja ne ovat vapaasti kaikkien luettavissa. Viimeisimpänä on valmistunut alkuvuodesta 2025 Riihimäen ja Tampereen välisen rataosuuden inventointi.

Inventoinnit aikajärjestyksessä:

Itälahti, Mikko:

Riihimäki-Tampere-rataosuuden kulttuuriperintöinventointi (2025)

Itälahti, Mikko:

Turun-Uudenkaupungin ja Raision-Naantalin rataosuuksien kulttuuriperintöinventointi (2024)

Itälahti, Mikko:

Keravan–Porvoon rautatieympäristöjen kulttuuriperintöinventointi: Rataosuudet Kerava–Sköldvik ja Olli–Porvoo (2023)

Itälahti, Mikko:

Hyvinkää–Karjaa-rataosan kulttuuriympäristön inventointi (2022)

Itälahti, Mikko:

Karjaa–Hanko-rataosuus – Kulttuuriympäristön inventointi (2022)

Ruotsalainen, Roosa:

Kerava – Riihimäki-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi (2021)

Ruotsalainen, Roosa:

Lahti-Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi (2021)

---

Kun vauhtia hieman hidastaa, saattaa nähdä rikkaan kulttuuriperintöväylän