Vaikka juna onkin kulkuvälineistä verrattomin, tarvitaan joskus perille pääsyyn myös muitakin liikennemuotoja. Junaliikenteen ja muiden kulkuneuvojen yhteistyötä on pyritty ottamaan eri tavoin huomioon jo rautateiden alkuajoista alkaen.

Suomen junaliikenteen käynnistyessä vuonna 1862 lienee kautta aikain ensimmäinen matkaketju (jalkapatikan lisäksi) ollut hevoskyyti junalle tai toisinpäin, esimerkiksi Etelä-Helsingistä upouudelle rautatieasemalle Hämeenlinnan-radan päähän. Ensimmäinen raideyhteys meren äärelle rakentui Helsingin Sörnäisiin jo 1860-luvulla ja matkustajasatamiinkin, kuten Hankoon ja Turkuun, päästiin 1870-luvulla. Turun satama lienee tänäkin päivänä tunnetuin väylä junasta laivaan ja takaisin.

Raitiovaunut ovat kuljettaneet matkustajia Helsingissä junalle ja junalta 1800-luvun lopulta alkaen sekä Tampereella vuodesta 2021. Raitiotieliikennettä on ollut aikanaan myös Turussa sekä menetetyssä Viipurissa.

Rautatiet ja linja-autot näkivät toisensa pitkään kilpailijoina. Monilla paikkakunnilla linja-autoasema rakennettiin turhankin kauas rautatieasemasta, jolloin vaihto kulkupelistä toiseen oli vähemmän sujuva – tai väliin tarvittiin esimerkiksi pirssi. Sittemmin suunnitellut ja rakennetut matkakeskukset ovat yhdistäneet raiteita ja kumipyöriä lukuisilla paikkakunnilla, esimerkiksi Seinäjoella, Imatralla, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Helsingin metron avautuessa vuonna 1982 yksi alkuperäisistä metroasemista oli Rautatientori. Tämä on mahdollistanut juna- ja metroliikenteen yhteensovittamisen pääkaupunkiseudulla jo yli 40 vuoden ajan. Suomen rautatiet yhdistyivät lopulta myös lentoliikenteeseen vuonna 2015, jolloin Kehärata mahdollisti junaliikenteen suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Oli tärkeintä matka tai määränpää – yhteistyöllä pääsemme eteenpäin ja lopulta perille saakka!

Yhteistyöllä pääsemme lopulta perille