Suomen Rautatiemuseon kokoelmien helmi on keisarin juna, Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvo Suomen rautateillä. Juna koostuu kolmesta vaunusta; keisarin vaunusta, keisarinnan vaunusta ja salonkivaunusta. Nämä Suomen Rautatiemuseossa esillä olevat vaunut ovat Venäjän keisarillisista vaunuista ainoat säilyneet maailmassa.
Suomen suuriruhtinaskunnassa ryhdyttiin omien keisarillisten vaunujen hankintaan, kun rautatietä Riihimäeltä Pietariin rakennettiin 1869. Vaikka Suomesta saatiin rautatieyhteys Pietariin, ei Suomen rataverkko ollut yhteydessä Venäjän rataverkkoon ennen vuotta 1913, jolloin silta Nevan yli valmistui.
Kaikkiaan suomalaisten rakennuttamia tai rakentamia keisarillisia vaunuja on ollut kuusi, edellä mainittujen lisäksi ruokasalivaunu, keittiövaunu ja lämmitysvaunu, mutta ne eivät ole säilyneet. Ensimmäisenä valmistui keisarin vaunu, joka rakennettiin Saksassa ja saatiin käyttöön 1870. Vaunu sisutettiin ylellisin materiaalein, jotka käsittivät muun muassa amerikkalaista pähkinäpuuta ja villasamettia.
Keisarinnan vaunu ja salonkivaunu rakennettiin Helsingin konepajassa 1870-luvulla. Kaikki vaunut maalattiin ulkoa tummansiniseksi ja varustettiin kullatuilla Venäjän vaakunoilla. Myöhemmin vaunuihin tehtiin joitakin muutoksia ja parannuksia, muun muassa lämmitysjärjestelmää, valaistusta ja käymälöitä uudistettiin.
Keisarillisten vaunujen säilymiseen vaikutti se, että ne olivat Suomen Valtionrautateiden rakennuttamia ja omistamia ja niitä säilytettiin Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen Kaipiaisten vaunuhallissa Suomen rajojen sisällä.
Lisätietoa keisarin junasta Ikkunat Auki -sivustolla