Keväällä 2021 Kansalaistiedettä rautatieharrastajille –hankkeessa käynnistettiin projekti, jossa rautateistä ja paikallishistoriasta kiinnostuneet vapaaehtoiset ovat osallistuneet Rautatiemuseon Finnan kuvatietojen täydentämiseen.
Suomen Rautatiemuseolla on valtavat kuvakokoelmat, joista n. 40% on järjestetty. Uusia aineistoja digitoidaan ja luetteloidaan sähköiseen järjestelmään jatkuvasti ja suurin osa luetteloiduista kuvista julkaistaan Finna-hakupalvelussa (rautatiemuseo.finna.fi). Kuvakokoelman valtavasta koosta johtuen museolla on käytettävissä vain rajallinen määrä aikaa yhden kuvan luettelointiin, ja toisinaan kuvissa olevissa merkinnöissä voi olla puutteellista tai virheellistä tietoa. Projektin tavoitteena oli joukkoistamisen menetelmin saada Finnan aineistojen tutkimiseen rautatiehistoriasta kiinnostuneita kansalaistutkijoita, joiden tehtävänä oli tietämyksellään täydentää, rikastaa ja tuottaa uutta tietoa kuvista. Tavoite oli osallistaa henkilöitä ympäri Suomea asuinpaikasta riippumatta, sillä Finna-hakupalvelua voi jokainen käyttää omalta tietokoneeltaan. Projekti oli avoin kaikille, ja siihen ilmoittautui mukaan yhteensä 15 henkilöä.
Tehtävää varten Finnaan koottiin valikoituja kuva-aineistoja, joiden aihepiirejä olivat mm. radanrakennus, henkilöstö ja rautatiekalusto. Kansalaistutkijoilta toivottiin apua esimerkiksi kuvan tarkemmassa ajoittamisessa sekä kuvan sijainnin, kaluston, infran ja henkilöiden ammattien tunnistamisessa. Projekti käynnistyi yhteisellä virtuaalityöpajalla toukokuussa 2021, missä museon ammattilaiset opastivat kansalaistutkijoita Finnan käytössä ja tehtävästä kerrottiin lisää.
Kuvia sai tutkia omalla ajallaan, ja niitä kannustettiin kommentoimaan joko Finnan kommentointi- tai palautetoiminnolla. Kuviin tulleet kommentit jäävät näkymään julkisesti myös muille käyttäjille, palautteet puolestaan menevät museon kuva-amanuenssille. Tuloksena useisiin kymmeniin kuviin saatiin kesän 2021 aikana täydentävää kuvailua, hyödyllistä lisätietoa sekä lisäksi muutamia korjauspyyntöjä. Myös henkilöitä tunnistettiin kuvista. Rautatieharrastajien perehtyneisyys ja innostunut suhtautuminen aiheeseen tuotti huomattavan tarkkanäköisiä kommentteja esimerkiksi kuvien päivämääriä, paikkakuntia, veturityyppejä, vaunusarjoja ja rautatiesanastoa koskeviin kuvatietoihin.
Kaikki lisätieto vanhoista kuvista on museolle arvokasta, mutta tietoa on helpointa hyödyntää silloin, kun siitä on olemassa luotettavat lähdetiedot. Kuitenkin myös omakohtainen muistelu, pohdiskelu ja suullinen tieto voi auttaa lähemmäs oikean tiedon löytymistä. Vaikka vain osa kuvan tiedosta näkyy julkisesti Finnan käyttäjille, lisätietoa kuvista voidaan tallettaa museon taustajärjestelmiin tai arkistoida museon kokoelmiin myöhempää käyttöä ja tutkimusta varten. Kokeilu osoitti, miten alan harrastajien tieto ja museon asiantuntijoiden tieto voivat toimia toisiaan täydentävänä ja uutta näkökulmaa tuovana toimintatapana museotyöhön. Projektista saadun palautteen mukaan kuvien itsenäinen tutkiminen oli kansalaistutkijoille mielekästä työtä, jossa omaa osaamista oli mahdollista tuoda hyvin esiin. Toisaalta kuvien tutkimiseen rajattu reilun kuukauden mittainen kokeilujakso osoittautui liian lyhyeksi ajaksi paneutua kunnolla aineistoihin. Jatkoa ajatellen kansalaistieteelle ja Finnan tutkimiselle onkin hyvä varata reilummin aikaa.
”Annetut listat olivat mielenkiintoisia, mutta haasteellisia itselleni. Minua vaivasi ajanpuute, joten en ehtinyt riittävästi haravoida tietoja muistiinpanojeni avulla. Menneinä vuosina keräämieni tietojen aiheet liittyvät eniten liikennepaikkoihin, rataosiin, (syrjä)raiteisin ja vastaaviin ja vähän myös rakennuksiin. Näistä aihealueista voisi ennakolta löytyä eniten annettavaa itseltäni jatkossa. Toisaalta olen myös innokas arkistodokumenttien (myös karttojen) kahlaaja, joten niitä voisin myös tutkia jatkossa, eri Suomen alueen rautateiden aihealueilta. Jos ja kun energiani tulee riittämään työpäivien jälkeen. Tiedon kerääminen ja tallentaminen tuntuu sopivalta harrastukselta minulle. Joka tapauksessa, kiitos mahdollisuudesta.”
”Näitä lisää. Ja sitten kun koronatilanne hellittää niin voitaisiin ottaa harrastajien kesken yhteisiä tapaamisia.”
”Hanke on hyvä, jolla on mahdollista saada ideoita arkiston sisällön jäsentelyyn. Omalta osaltani aikani on riittänyt vain tämänhetkiseen kiinnostusalueeseeni, "Uuksu-Aunus" -radanrakennus, liittyvien kuvien tarkasteluun. Arkistossanne olevat ko. ratahankkeeseen liittyvät kuvat ovatkin tuoneet paljon lisävalaistusta. Niiden ympärille olisi rakennettavissa teemakohtainen kuvasarja.”
- Kansalaistutkijoiden palautetta projektista.
Ryhdy kansalaistutkijaksi!
Kansalaistutkijoiden tarkkanäköistä apua kuvien tietojen täydentämisessä tarvitaan Suomen Rautatiemuseolla jatkossakin. Jos olet kiinnostunut rautateistä ja historiantutkimuksesta, voit liittyä mukaan kansalaistutkijaksi tutkimaan ja kommentoimaan Rautatiemuseon Finnasta löytyviä aineistoja. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita.
Näin osallistut:
1. Mene osoitteeseen https://rautatiemuseo.finna.fi.
2. Kirjaudu sisään omilla Finna-tunnuksillasi, tai klikkaa kohtaa ”Luo uusi Finna-tunnus”.
3. Luotuasi tunnuksen, pääset kirjautuneena mm. kommentoimaan aineistoja, ja voit koota itseäsi kiinnostavaa materiaalia suosikkilistoiksi.
4. Käytä kommenteissa hyvin perusteltua tietoa, joihin sinulta löytyy mielellään lähdetiedot.
5. Vinkkejä tutkimiseen: Aloita kuva-aineistojen tutkimus hakemalla kuva-aineistoa Rautatiemuseon Finnasta esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla:
- Asuinrakennukset
- Työkalut
- Ammatit
- Rautatieläiset
- Radanrakennus
- Rautatiekalusto
6. Järjestä hakutulokset valitsemalla kohta ”Viimeksi lisätty”. Näin saat näkyviin uusimmat Finnaan lisätyt kuvat.
7. Kiinnitä huomiota etenkin kuviin, joiden tiedoista löytyy kysymysmerkkejä tai aiheen ajasta sanat ”noin, arvio”. Tällaisiin kuviin museo erityisesti kaipaa lisätietoa.
8. Kirjoita lisätietosi kuvan yhteydestä löytyvään julkiseen kommenttikenttään tai lähetä se palaute-toiminnon avulla museon kuva-amanuenssille. Museo käsittelee palautetta ja tekee kuvatietoihin säännöllisin väliajoin tarvittavia täydennyksiä ja korjauksia, jotka näkyvät myöhemmin Finnassa.
Esimerkkejä kansalaistutkijoiden huomioista:
”Veturi ei missään nimessä ole H8. Yhdessäkään H8:ssa ei ole ikinä ollut tuollaista piippua tai nokikaapin ovea. Arvoitus on onneksi helppo ratkaista, veturin käyntisilta paljastaa sen olevan H-sarjalainen, ja koska viimeiset kaksi numeroa ovat kyllä minunkin silmääni 72, niin kyseessä on silloin oltava H5 (Hk3) 472.”
- Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo, SRMV1:9681.
”Veturina on Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle rakennettu A6-veturi. Ensimmäisenä vaununa on kolmiakselinen P-sarjan postivaunu, jonka toisessa päässä on teli. Näiden vaunujen erikoisuutena oli toisen sivun avoin kulkukäytävä, joka tässä kuvassa jää toiselle puolelle junaa.”
- Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo, SRMV1:9617.
”Tulliväylä on radan rinnalle 1980-luvulla valmistunut tie, jota pitkin kuvassa sillalla oleva auto kulkee Rovaniemeltä Ouluun saapuvan pikajunan rinnalla. Junan alla oleva silta on Kasarmintien alikulkusilta”.
- Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo, M014:SRMV1:9706.
”Kuvaan merkitty vuosiluku 1975 on varmuudella väärä sekä auton ulkoasun, hylkäämisvuoden että ratapenkan kasvillisuuden puutteen perusteella. Todennäköisesti kuvatiedon vuosiluvussa ovat numerot 7 ja 5 vaihtaneet paikkaansa. Kaikki kuvan yksityiskohdat sopivat vuoteen 1957, jolloin rata ja Kovajärven liikennepaikka olivat uusia ja auto ehkä tarkastusmatkalla Oulusta, jonka Liikenne-, Kone- ja Varastojaksoihin rataosa siihen aikaan kuului.”
- Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo, SRMV1:1487.
”Tämä kuva ei liene Vino-ojalta, koska arkistossanne on jo toinen kuva Vino-ojalta. Onko maininta Vino-ojasta peräisin Vilukselan merkinnöistä? Kuva voisi olla Salmin Karkunkylästä, jossa on ratasuunnitelman mukaan useita siltarumpuja ja myös Buuk'ojan silta. Buuk'oja sijaitsee n. 34 km päässä Uuksusta.”
- Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo, SRMV1:9782.
”Moottorivaunuhistorian tutkijana olen kovasti kiinnostunut kuvasta, jonka oikeassa reunassa on moottorivaunu, ilmeisesti sarjaa Ds1. Ihan varma en sarjasta ole, koska kuva on epätarkka ja hyvin pienellä resoluutiolla, eikä numerosta saa selvää. Kuvausvuotta voisi tarkentaa, jos vaunun numerosta saisi alkuperäisessä kuvassa selkoa. Ds1-vaunu nro 5 on Poriin sijoitettuna kulkenut Haistilan suunnalla v.1930-1939 ja nro 1 1936-1939.”
- Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo, SRMV1:188.
”Vilppulankoski menee Orivesi - Haapamäki radan poikki Vilppulassa. Kuva ei ehkä ihan sovi Vilppulaan…”
- Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo, M014:SRMV1:8890.