Hyppää kyytiin ja lähde matkalle rataverkkomme varrelle! Tässä kertomuksessa tutustumme niin maantieteellisiin kuin erilaisiin ajallisiinkin ääripäihin.

Maantieteelliset ääripäät

Suomi on laaja maa ja laajalle on levittäytynyt myös rataverkkomme. Rautatieliikenteen käynnistyessä yli 160 vuotta sitten maantieteelliset ääripäät mahtuivat Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Sittemmin kiskot ovat vieneet jo paljon kauemmaksi.

Manner-Suomen eteläisin piste on Hangossa, jonne rautatiekin valmistui jo vuonna 1873. Yksityisrata Hyvinkään suunnasta rakennettiin tuolloin erityisesti satamatarkoituksiin.

---

Pohjoisin rautatiepisteemme eteni rataverkon laajentuessa yhä ylemmäksi saavuttaen lopulta Kemijärven vuonna 1934. Sotien jälkeen tilanne vaihteli niin Lapin jälleenrakennuksen edetessä kuin väliaikaisten kaivosratojenkin myötä. Tänä päivänä Suomen pohjoisimman rautatiepysähdyksen tarjoaa Kolari.

Suomen rautateiden itäisin liikennepaikka on siirtynyt myös rajamuutosten takia. Luovutettujen alueidemme etäisin piste oli Naistenjärven asema Laatokan Karjalassa. Nykypäivänä Ilomantsi on itäisin rautatieliikennepaikkamme vain tavaraliikennettä palvellen – henkilöliikenteen osalta itäisin asemamme on Uimaharju.

Suomen läntisin rautatieliikennepaikka on Kaskinen, jonne ratayhteys satamatarpeisiin avautui vuonna 1913. Lähestulkoon yhtä länteen kurkotetaan etelämpää Uudenkaupungin suunnasta. Junamatkustajat pääsevät tällä hetkellä läntisimmillään Vaasaan saakka.

Matkustatko Hankoon, Vaasaan, Kolariin tai Uimaharjuun? Mikäli kyllä, voit hyvällä syyllä sanoa olleesi niin pitkällä kuin Suomessa suuntaansa matkustajana pääsee! Nykyhetken täydellisen rataverkkomme voit aina tarkistaa Väyläviraston sivuilta.

Ajalliset ääripäät

Suomen rautateiden 162 vuoteen sekä lähes 6 000 ratakilometriin mahtuu myös monia ajallisia ääripäitä.

Vanhin rataosuus on edelleenkin käytössä olevan nykyisen pääradan osa Helsingin ja Hämeenlinnan välillä, missä säännöllinen liikenne alkoi 17.3.1862. Myös vanhimmat liikennepaikat sekä asemarakennukset löytyvät samalta rataosuudelta. Järvenpäässä on vanhin edelleen käytössä oleva asemarakennus. Se valmistui jo vuonna 1858 ennen varsinaisen radan avaamista.

Vastaavasti uusin rataosuus on kehärata, joka avasi yhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Liikennöinti kehäradalla aloitettiin 1.7.2015. Uusimpia matkustajaliikennepaikkoja ovat kuitenkin esimerkiksi 10.12.2017 avattu Orimattilan Henna Lahden oikoradan varrella sekä 16.8.2021 avattu Tesoman seisake Tampereella Porin-radan varrella. Ensimmäinen sähköistetty rataosuus oli Helsinki-Kirkkonummi vuonna 1969. Uusimpana on valmistunut Iisalmen ja Ylivieskan välisen radan sähköistys keväällä 2024.

Entä matka-aikojen ääripäät? Maaliskuussa 1862 junamatka Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kesti hulppeat 4 tuntia ja 40 minuuttia. Tänä päivänä suunnilleen samassa ajassa Helsingistä pääsee esimerkiksi Ylivieskaan tai Joensuuhun. Helsinki-Hämeenlinna taittuu tätä nykyä tunnissa ja kahdeksassa minuutissa.

Huhtikuussa 2024 pisin junamatka ilman vaihtoja on VR:n matkahaun mukaan Kolarin ja Helsingin välinen 15 tunnin ja 3 minuutin mittainen matka. Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä matka asemalta toiselle voi kestää vain minuutin – kuten vaikkapa Malmin ja Tapanilan välillä.

Ääripäät ovat perinteisesti mahdollisimman kaukana toisistaan – mutta rautatie nekin yhdistää!

Huom. Kertomus julkaistu 9/2024