Pönttövuoren tunnelilla on lähes myyttinen kaiku, ja miksipä ei olisi: Suomen itsenäisyyden aattona kovalla, mutta taidokkaalla työllä valmistunut, aikansa pisin rautatietunneli, joka kirjaimellisesti yhdisti Savon ja Hämeen heimot! Ja tarina jatkuu edelleen…

Pönttövuoren (vanha) tunneli on 1223 metriä (joissakin lähteissä myös 1240 metriä) pitkä rautatietunneli, joka sijaitsee Laukaan kunnassa Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosuudella. Radan rakentamismääräys annettiin 30.12.1912 ja sen mukaan tuli rakentaa normaaliraiteinen rautatie Pieksämäen asemalta Jyväskylään mahdollisimman suoraa suuntaa. Ratalinjan oli aluksi määrä kiertää Pönttövuori, mutta se päätettiin muuttaa tunneliksi vuoren läpi, jolloin linja lyheni alkuperäisestä 760 metriä. Jo pelkkä päätös 1,2 kilometriä pitkän rautatietunnelin louhimisesta on ollut historiallinen, sillä tätä ennen Suomessa oli louhittu vain yksi varsinainen rautatietunneli aiemmin, Pohjankurun 156-metrinen tunneli vuonna 1898. Näin ollen kymmenen kertaa pidemmän tunnelin louhiminen 1910-luvun Suomessa ja aikalaistekniikalla tulisi olemaan jotakin aivan uutta sekä ainutlaatuista.

Louhiminen aloitettiin käsityönä, mutta tunnelityömaalle hankittiin myös ruotsalaisia Atlas-porakoneita. Koneita pyörittävä ilmanpaine paransi samalla työolosuhteita auttamalla tuuletuksessa. Myös kivien nostoon rullavaunuihin oli käytössä niin ikään paineilmalla toimivia nostureita. Työmaalla oli sähkö käytössä valaistuksen lisäksi tunneliin valuvan veden pumppaamiseen. Uusien koneiden ja kehittyneiden työmenetelmien avulla tunnelia porattiin yli 20 metrin kuukausivauhdilla vuodesta 1916 eteenpäin, parhaimmillaan lähes 40 metriä kuukaudessa. Rakentamisaikaan käynnissä ollut ensimmäinen maailmansota toimi myös Pönttövuoren tunnelin kirittäjänä, sillä venäläisillä oli omat sotilasstrategiset suunnitelmansa poikittaisradan käyttöä varten. Kehittyneistä menetelmistä huolimatta – tai osin myös niiden takia – tunnelityömaalla sattui lukuisia onnettomuuksia, eikä kuolonuhreilta valitettavasti vältytty.

Itse rataosuutta alettiin rakentaa syyskuussa 1913 ja Pönttövuoren louhintatyöt alkoivat lokakuussa 1914. Tunnelia louhittiin samanaikaisesti molemmista suunnista ja se saatiin puhkaistua juhannusaattona 1917. Rakennustyöt keskeytyivät tammikuussa 1918 kansallissodan kynnyksellä. Rataosuus sekä tunneli oli ehditty saada kuitenkin liikennöitävään kuntoon siten, että valkoisten joukot pystyivät hyödyntämään sitä täysipainoisesti omiin junakuljetuksiinsa. Se olikin ratkaiseva rataosuus sodankulun sekä lännen ja idän välisten sotilas- ja huoltokuljetusten kannalta, sillä punaisilla oli vastaavasti hallussaan etelämpänä Riihimäki-Viipuri -rataosuus.

”Pönttöwuoren tunnelin puhkeaminen oli ratkaisewa merkkitapaus Jywäskylän-Pieksämäen rautatien historiassa. Pönttöwuoren tunneli on suurin insinööritaidon saawutus mihin maamme rautateillä on tähän saakka päästy. Onhan tämä tunneli maamme ja koko pohjoismaiden suurin tunneli”

– Keski-Suomi 26.6.1917

Pönttövuoresta tuli lopulta valmistuessaan aikansa pisin tunneli Suomen lisäksi myös Pohjoismaihin. Se oli lisäksi harvinaisen suora: rata kaartoi ennen tunnelia jyrkästi, mutta vuoren länsipuolelle rakennetun ratavartijan talon ikkunoista näki tunnelin läpi.

Kansalaissodan jälkeen rataosuus tunneleineen päästiin avaamaan täysipainoisesti matkustaja- ja tavaraliikenteelle. Pönttövuori lyhensi junamatkojen kestoa merkittävästi esimerkiksi Tampereen ja Kuopion sekä vaikkapa Pohjanmaan ja Itä-Suomen välillä. Tätä ennen rata oli päättynyt Jyväskylään (1897) ja itä-länsi-suuntainen junamatka oli pitänyt tehdä kiertämällä Etelä-Suomen kautta Kouvolan-Riihimäen rataosuudella. Aikansa pisin rautatietunneli oli myös paikallinen nähtävyys, josta tehtiin 1930-luvulla postikorttejakin. Tunneli opittiin tuntemaan myös kulttuurihistoriallisesti ”Savon ja Hämeen rajana”.

Tunnelilla oli alusta alkaen rakennusteknisiä haasteitaan muun muassa sisään virtaavan veden takia. Tämän epäkohdan poistamiseksi tunnelin suuaukoille rakennettiin lopulta pariovet, jotka avattiin vain junien kulkua varten. Pönttövuoren ovet purettiin vasta 1970-luvulla ja tunnelin länsipäässä ollut vahtitupa vuonna 1993.

Rataosuuden sähköistäminen tuli ajankohtaiseksi 1990-luvulle tultaessa ja tätä varten Pönttövuoren vanhaa tunnelia olisi pitänyt laajentaa. Tämän johdosta päädyttiin rakentamaan kokonaan uusi sekä hieman pidempi tunneli vanhan viereen. Uusi Pönttövuori valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1995, jolloin vastaavasti vanha tunneli poistui lopullisesti käytöstä. Sittemmin tunnelin suuaukko on suljettu ja sen kiskot poistettu.

Pönttövuoren tunneli oli rakentamisaikanaan täysin ainutlaatuinen sekä lajissaan ensimmäinen vastaavan kokoluokan tunnelityömaa Pohjoismaissa. Vastaavanlaisia tunneleita rakennettiin seuraavan kerran vasta 50 vuotta myöhemmin, 1960- ja 1970-luvuilla, mikä tekee siitä aikaansa suhteutettuna todellisen insinöörityön ja tunnelinlouhinnan taidonnäytteen. Myös kulttuurihistoriallisesti tämä Savon ja Hämeen yhdistäjä on jäänyt lukuisten matkustajasukupolvien muistojen kautta arvokkaaksi aineettoman kulttuuriperinnön ilmentymäksi.

Tunneli nousi jälleen otsikoihin syksyllä 2024, jolloin se myytiin julkisella huutokaupalla sorayrittäjille. Pönttövuoren tarina jatkuu yli sata vuotta myöhemminkin!