Valokuvakokoelma

Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa on noin 200 000 valokuvaa, josta on digitoitu noin 28 %. Kuvakokoelma on osittain järjestetty aihepiireittäin 1800-luvun lopulta 1970-luvulle asti. Aihepiiriltään kuvakokoelma liittyy Suomen rautateiden historiaan.

Kokoelman kuva-aiheita ovat mm. rautatieasemat ja asema-alueiden rakennukset, asuinrakennukset, rautatiekalusto, junanvaunut, veturit, rautatiesillat, radanrakennus, sillanrakennus, rautatieammattien työkuvat, konepajat, henkilökuvat ja sotakuvat.

Kuvakokoelmat ovat muodostuneet VR:n mainososaston/-jaoston kuvista ja kuvalahjoituksista mm. harrastajilta, VR:n työntekijöiltä ja rautatieläisten omaisilta. Vanhimmat kuvat ovat eri valokuvaajilta/valokuvaamoilta tilattuja tilaustöitä mm. kabinettikuvia, rakennuskuvia ja sisäkuvia työtiloista.

Kuva-arkisto toimittaa valokuvia digitaalisessa muodossa tutkimuksiin, historiikkeihin, opinnäytteisiin ja muihin julkaisuihin. Kuvakokoelmiin voi tutustua https://rautatiemuseo.finna.fi/ verkkosivulla tai museon tietopalvelun kautta.

Esimerkkejä kokoelman teemoista

Asemia ja asema-alueita

Tiilirakennus aukion takalaidalla.
Hämeenlinnan rautatieasema.
Puurakennus taustalla, edessä ihmisiä vanhanaikaisissa vaatteissa.
Leppäkosken rautatieasema ja henkilökuntaa aseman edessä.
Rakennuksia, joiden edessä aita ja rata.
Oriveden tavara-aseman vanha ja uusi osa.
Tavara-aseman laiturilla trukinajoa ja ihmisiä.
Tavara-aseman laiturilla trukinajoa.
Rata keskellä kuvaa, oikeassa laidassa rakennus.
Joroisten aseman vesitorni ja halkokatos.

Asuinrakennuksia

Kerrostalo ja puita.
Rautatieläisten asuinkerrostalo.
Vaalea puurakennus jonka edessä pensaita.
Asemapäällikön asuinrakennus.
Vaalea omakotitolo, jonka pihalla muutama puu.
Rautatieläisten asuinrakennus, tyyppitalo VR5.

Rautatiekalusto

Höyryveturi vetää junaa.
Höyryveturi höyryssä.
Junanvaunu,, josta kurkistaa kaksi ihmistä.
VR:n ensimmäinen moottorivaunu Ds1 nro 1. Ohjaamon ikkunasta katselee ulos veturinkuljettaja Arne Brandt ja vaunun portailla seisoo konduktööri, v. 1928.
Punavalkoisia vetureita, taustalla rakennus.
Dieselveturit Dv15 nro 2011 ja Dv12 nrot 2708 ja 2705 tavara-aseman edessä.

Valokuvaajat

VR osti kuvapalveluita 1930 – 1950 -luvuilla eri valokuvaajilta. Kuvapalveluita ostettiin tuolloin mm. seuraavilta: Sakari Laipio, Uolevi Lappi, F. G. Runeberg, Foto Roos, Ruth Söderholm, N. Rantanen ja K. Vaalle. 1950-luvulla VR:llä aloitti oma valokuvaaja/tiedotussihteeri Olavi Karasjoki ja myöhemmin valokuvasivat myös mm. O. Lehtonen, Erkki Puntari, Soile Laaksonen ja Leif Rosnell.

He ovat kuvanneet monipuolisesti kaikkea VR:n toimintaan liittyvää rakennuksista radanrakennukseen ja liikenteen hoidosta kalustoon.

Museon oma kuvakokoelma sisältää mm. Daniel Nyblinin 1890 – 1910 -luvuilla kuvaamia asemarakennus- ja asema-alue- sekä rautatiesiltakuvia. Jatkosodan aikana rautatieaiheisia kuvia valokuvasivat Martti Viluksela (Päämajan rautatieosaston päällikkö sodan aikana, rautatierakennusosaston johtaja) ja VR:n ylipuutarhuri Kaarlo Jokela. Museon oma henkilökunta on käynyt kuvausmatkoilla ja mm. museonjohtajana toiminut Mikko Ahvenlampi kuvasi huomattavan määrän Suomen rautatieliikennepaikkoja ja asema-alueen rakennuksia.

Oikealla mäen päällä on asuinrakennus ja taaempana kirkko.
Halikonjoen paraabeliristikkoinen rautatiesilta joen yllä v. 1909. Valokuvaaja Daniel Nyblin.
Iso rakennus.
Nurmeksen rautatieasema ja asemahenkilökuntaa portailla v. 1911. Valokuvaaja Daniel Nyblin.
Rautatieasema taustalla, rataa edustalla. Asema kärsinyt vaurioita.
Elisenvaaran pommitettu rautatieasema v. 1944. Valokuvaaja Martti Viluksela.
20 sotilasta seisoo puisen pukkisillan päällä.
7. radankorjauskomppania rakentamassa pukkisiltaa Alhon asemalla v. 1941. Valokuvaaja Kaarlo Jokela.
Miehet vääntävät rautakangilla rataa.
Topparoikka, radanrakentajat tekevät ”raiteen rekkausta” rautakangilla, (radan profiilin korjausta ja hienosäätöä) Matinlammenvaaralla, rataosalla Kontiomäki – Taivalkoski. Valokuvaaja O. Lehtonen, 12.8. – 13.8.1959.

Usein kysytyt kysymykset

Löytyykö valokuvaa sukulaisestani, joka työskenteli VR:llä?

Henkilö- ja ryhmäkuvia on satoja, mutta kaikkiin kuviin ei ole merkitty kuvan henkilöitä. Joskus voi silti sukulaisenkin kuva löytyä, kannattaa aina kysyä.

Onko valokuvaa ostamastani asemarakennuksesta ja sen sisäkuvia, pihakuvia?

Asema- ja asuinrakennuskuvia löytyy rautatiemuseo.finna.fi -sivulta. Sisätiloja on todella vähän valokuvattu.

Onko valokuvaa junista, jotka liikennöivät tietyllä rataosalla tiettynä aikana?

Kalustokuvia on satoja. Ensin kannattaa selvittää, mikä veturityyppi on kulkenut milläkin rataosalla esim. teoksesta Suomen veturit 1. osa Valtionrautateiden höyryveturit.  toim. Eonsuu Tapio, Honkanen Pekka, Kilpinen Tapani, Pöhö Eljas.