Sähköttäjät
	Naisia ryhdyttiin ottamaan Suomen Valtionrautateille sähköttäjiksi eli telegrafisteiksi 1860-luvun lopussa. Tiettävästi ensimmäinen nainen Valtionrautateiden sähköttäjänä oli Hilda Hidén (s. 1839). Hän tuli töihin Helsingin asemalle vuonna 1868 opettajattaren tehtävistä. Rakenteilla olevalle Riihimäki-Pietari -radalle saatiin kaksi naissähköttäjää syksyllä 1869, Hilma Blomberg Pargalan ja Olga Albrecht Pietarin Suomen asemalle. Naispuolisten sähköttäjien määrä kasvoi hiljalleen sitä mukaa, kun uusia liikennepaikkoja ja ratoja valmistui. Vuonna 1875 sähköttäjäksi voitiin ottaa 18 vuotta täyttäneitä hyvämaineisia naimattomia naisia tai leskiä. Vaimojakin voitiin ottaa, mutta vain sille asemalle, jolla heidän miehellään oli virka. Aluksi naissähköttäjien määrää pyrittiin rajoittamaan, mutta varsin pian lisäämään. Naisia kannatti palkata mm. siksi, koska heidän palkkansa oli pienempi kuin miesten. Sähköttäjät hoitivat asemien välistä sähkösanomien vaihtoa. Morsekoneella sähköttäjä välitti edelliselle asemalle tiedon junan saapumisesta ja seuraavalle junan lähtemisestä. Tämän ohessa sähköttäjät tekivät erilaisia konttoritöitä.						Kuva: Pietarin Suomen aseman naisvirkailijoita n. 1870. Vas. sähköttäjä Hilma Blomberg (myöh. Lönnqvist), lipunmyyjä Maria Forstén (myöh. Charpentier), lipunmyyjä Nathalia Claesson, sähköttäjä Olga Albrecht.
	Etusivu		Taustaa		Näyttely